Polkupyörällä mä rullaan, rullaan, rullaan, töihin siis, joka on rautatieaseman kupeessa. Hiki meinaa vähä ropista, kun puol tuntia tuolla paisteessa kyyhättää, mutta kenties sitä vihdoinki pääsis jonkinlaiseen kuntoon.
Koulut pääsi päätökseen yhtä fyssan selkkaria lukuunottamatta. Tuli huomattua, että jossain vaiheessa ilmeisesti lähti vähän käsistä toi opiskelutahti, kun opintopisteitä eli "noppia" ropsahteli 68, joka on siis vähän turhan paljon, ainakin mulle. Viime syksynä mulla oli kahden vuoden opinnot taskussa ja kasa epämääräsiä ulkomaanopintoja ja nyt tilanne näyttää siltä, että valmistunki joskus eli todennäkösesti ens vuoden kesällä...jos...haluan valmistua. Opiskelijana on hyvä olla.
Mutta semmosta. Mitä muuta. Selkeitä vanhenemisen merkkejä. Olin pesemässä mattoja ja ostelen päivä päivältä enemmän terveysvaikutteisia tuotteita. Mutta onneksi sitä nuorta ääliömäisyyttäki vielä löytyy.
Sarjassamme Atte ja random Ikea vol. 2.Sydän seisahti hetkeksi, kun Tampereen IKEA olikin eri muotoinen kuin kaikki muut. Mistä löytyykään suorin reitti Daim-kakkuja kohti. Snöreniä löyty, hyvää karkkia on. Ja pressu, koska pitäähän miehellä pressu olla, eikö?
Aa niin ja Kesä alkaa olla suunniteltu. Ostettii kaverin kanssa liput Istanbuliin, jossa paikallisen kaverin opastamana ajaltetii ajella Turkin ympäri. Irakin rajan sijasta taidetaan silti tyytyä välimeren rantaan (Izmir) ja Ankaraan. Sinänsä ihan mukavaa vaihtelua nähdä vähän muutakin kuin Eurooppalaisia suurkaupunkeja ja lomakohteita. Turkki on kuitenkin vähän eri maata kulttuurinsa puolesta ja historiaa riittää. Vähän huhuja oon kuullu, että Turkki on tulessä tänä kesänä. Siis auringon määrästä. Että jospa sitä sitten ainakin, ilmastoitu auto olis plussaa.
Näillä mennään. Hymyillään kun tavataan. :)
