dublin

dublin...
Juna lähti lauantaina aamu kaheksalta...belfastissa satoi vettä lupausten mukaan, mutta dublinissa paistoki aurinko.


Ei oikeen oltu jaksettu kummosemmin suunnitella mitä siellä tehtäis niin paineltiin lonelyplanetin kirjan ja viiden kameran kanssa minne sattuu..ei keksitty mitenkään miten voitais viel enemmän turisteilta näyttää.

Ekana eksyttiin Trinity Collegeen, joka on osa on Dublinin yliopistoa. Trinity College on perustettu vuonna 1592, kampus sijaitsee Dublinin keskustassa ja on periaattessa oma suljettu alueensa, jonka sisäpuolella oli aika kadehtittavan mukava tunnelma.



Collegen jälkeen oli satunnaista kiertelyä. Tuli nähtyä muun muassa Temple Bar alue, jossa oli yllättävästi paljolti traditionaalisia pubeja, Guinnesin panimo, joka oli vissiin aika iso ja paikallisten kammoksuma "Spire" eli tommonen..patsas..keskellä pääkatua:



Kerran ei museolinjalle lähdetty, niin ei niitä nähtävyyksiä niin hirveesti ollut. Kävästiin Jamesonin vanhalla tislaamolla kattomassa viskin tekoprosessia ja lopulta päädyttiin Temple Barin alueelle mukavaan pubiin kattelemaan rugbya ja illaksi kotiin junalla. Illalla tuli rankkasadekin, joka viimeisteli Irlanti experiencen..mutta hauskaa olt.

50 000 e.

Junat oli vallan mukavia ja muutenkin nopeampi matkustuskeinona kuin bussit..vaikka pari puntaa joutuukin pulittamaan enemmän. Dublin oli kaupunkina melkosen herttanen ja kaunis. Arkkitehtuuriltaan vielä vanhempi kuin Belfast kaikkine kirkkoineen ympäriinsä.


Loppujen lopuksi kuitenkin melko samanlainen paikka kuin Belfastikin. Valuutta on eri, turisteja ehkä enemmän, ehkä vienosen enemmän eurooppalainen tunnelma ja jotenkin jäi sellanen muusinen ja taiteellinen ilmapiiri mieleen. Pubeissa soittelivat kansallismusiikkia, toreilla soittelivat akustista kitaraa, patsaat olivat kirjailijoita (joskin yläpuolen kuvassa sosialisti) eikä sotasankareita. Dublinilla on puolisen miljoonaa asukasta, mutta ei silti mitenkään tuntunut turhan isolta.

Kuten varmaan arvata saattaa, atella on nykyään photoshop. Ostin After Eightejä, kattelen brittiläistä The Officea (loistokamaa) ja keskiviikkona keikalle, näillä mennään...rauhaa ja rakkautta.

hassu ääni